torstai 27. marraskuuta 2014

Finally

Joskus suunnitelmat vain kariutuvat aivan mitättömiltä tuntuvista syistä. Fiilis on epäreilu. Taaskaan ei homma sujunut siten, miten olisi paras ollut. Siten, miten minusta olisi paras ollut.

Näkökenttä on lyhyt. Siltä seisomalta nimittäin harvoin huomaa, mitä hyvää tuleekaan tilalle. Mahdollisuus saatetaan antaa johonkin aivan muuhun ja alkuperäisestä poikkeavaan. Voivatpa lopulta huomaamatta ne kolhuja kokeneetkin suunnitelmat päästä käytäntöön. Lopputulos miellyttää.

Elävä esimerkki tapahtui viime lauantaina, kun viimeinkin haasteista huolimatta tapasin Saran yhteisten kuvailujen merkeissä. Ja mukavaahan meillä oli, kuten arvata saattoi. Odotus palkittiin ja aikaisemmat kariutumiset olivat muisto vain. Tästä jäi hyvä mieli. 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti